Around us, life bursts forth with miracles—a glass of water, a ray of sunshine, a leaf, a caterpillar, a flower, laughter, raindrops. If you live in awareness, it is easy to see miracles everywhere.
Vuonna 2009 sairastuin vakavasti, aina siihen pisteeseen asti, etten pystynyt kävelemään. Kehoni koki äärimmäisen stressireaktion, ja se oli monen asian summa. Parisuhteeni oli sekava ja haitallinen. Olin paastonnut 5 päivää ennen sairastumistani, ja olin elänyt monin tavoin itsetuhoisesti. Sairastuminen oli kuitenkin ovi, joka avautui elämään, ei kuolemaan. Kun olin sairaalassa, muistan, miten aloin nähdä kirkkaasti, konkreettisesti. Näin jopa jalkojeni ympärillä oman aurani väreilevän. Tiesin mitä minun pitäisi tehdä elämässäni. Viereisessä pedissä ysikymppinen mummo antoi hyviä elämänohjeita, se oli yksi harvinaislaatuisista kohtaamisista, joita elämä välillä järjestää..